Tervetuloa kotisivuilleni!

Olen Ilmari Rostila. Olin perussuomalaisten ehdokkaana eduskuntavaaleissa 2011.

Kiitos 3204 äänestäjälleni. Tämä on hienon yhteistyön tulos!

Vastaus ajankohtaiseen kysymykseen: Perussuomalaisten uunituoreessa vaaliohjelmassa kirjoitetaan eläkkeistä seuraavaa: “Työeläkkeitten indeksi, jolla eläkkeitä säännöllisesti tarkistetaan, on epäreilu. Tätä indeksiä on mielestämme muutettava niin, että 50 % indeksikorotuksesta seuraa yleistä ansiotason nousua ja 50 % seuraa yleistä hintojen nousua eli kuluttajahintaindeksiä.“ En ole ilmaissut asiaan selvää kantaa aikaisemmin, mutta nyt on syytä kertoa, että olen tässä täysin vaaliohjelmamme takana.

Katso esittämäni Työllistymissuunnitelmasta sitova työllistymissopimus -malli blogissani Iltalehdessä ja blogisivullani.

Vaalikampani rahoitus. Rahoituksesta en ole vielä tehnyt virallista ilmoitusta. Rahoitan vaalikampanjan käytännössä kokonaan itse, lukuunottamatta 100 euroa, jonka ystäväni antoi minulle 60-vuotispäivälahjana vaalikampanjaani varten, sekä lukuunottamatta niitä pienia lahjoituksia, joita tukitililleni toivottavasti kertyy – tätä kirjoittaessani koossa oli 20 euroa.. Olen siis köyhien asialla:) Vaalikampanjan suuruus: kampanjaan liittyviä laskuja on kertynyt arvioni mukaan noin 23.000 eutoa.

Pienituloisten asia on nyt tärkein

Suomalaisen yhteiskunnan kaksi vakavinta ja suurinta ongelmaa ovat, ensiksi, terveyden ja terveydenhuolloin eriarvoisuus ja toiseksi, myös matalatuottoisen ja -palkkaisen työn tekemisen ja teettämisen kannattavuus suomalaisin voimin. Näiden kahden ongelman ratkaisu on myös taloudellisesti nykymenoa edullisempaa, joten niiden hoitamisesta riippuu myös suomalaisen yhteiskunnan taloudellinen kestokyky. Molemmat ongelmat koskevat nimenomaan pienituloisia.

Muuten olen sitä mieltä, että on henkisesti tärkeää ja käytännöllisesti järkevää poistaa ruotsin pakollisuus.

Ajankohtaisessa kakkosessa oli marraskuun alkupuolella juttu siitä, miten puolueet ”profiloifat” ehdokaslistoja saadakseen ehdokkaiksi henkilöitä, jotka tarjoavat ”jokaiselle jotakin”. Nämä olivat toimittajan käyttämiä sanoja.

Näin väitettiin myös perussuomalaisten tekevän ja nostettiin esimerkiksi Pirkanmaan vaalipiiri, missä ehdokkaina on mm. ”professori ja stand -up –koomikko”. Minä olen se professori.

Mutta vakavasti puhuen, miksi olen perussuomalaisten eduskuntaehdokas?

Vaaleissa on keskeisesti kyse hyvinvointiyhteiskunnan pelastamisesta. Vanhat puolueet ovat saattaneet suomalaisen hyvinvointivaltion huonoon kuntoon. Tämä on tapahtunut kahden viimeisen vuosikymmenen aikana.

Kehitystä pitää nyt ehdottomasti kääntää tasa-arvon suuntaan.

Minun näkökulmastani – hyvinvointipalvelujen professorina ja yhteiskunnallisten asioiden tutkijana – kaksi yhteiskunnan ongelmaa tai haastetta menee yli muiden.

Ensiksi, perusturva pitää saada nykyistä kannustavammaksi, nyt pienetkin tulot vähentävät liiaksi käteen jääviä tuloja. Perusturva lannistaa eikä kannusta. Toimeentulotuella elävän ei kannata tehdä oikein mitään.

Toiseksi, eriarvoisuutta terveydenhuollossa pitää vähentää. Kaikille tulee taata kohtuullisen laadukkaat palvelut. Tämän takia valtion tulee huolehtia nykyistä vahvemmin järjestelmän tehokkuudesta.

Saattaa kuulostaa oudolta, että taloudellisesti näin epävakaana aikana nostan esille toimentuloturvaan ja hyvinvointipalveluihin liittyviä kysymyksiä. Älkää käsittäkö tätä väärin. Kyllä minä ymmärrän, että terve talous ON hyvinvoinnin perusta – ilmaisia palveluja ei ole.

En halua ilmaisen rahan jakamista laiskoille ja holhoamista. Kyse on kannustavuuden, kuntoutumisen mahdollisuuksien, ennaltaehkäisyn ja tehokkuuden lisäämisestä.

Tässä kohtaa on hyvä muistaa. että perusturvan kannustavuuden lisäämiseen ja perusturvan tason kohtuulliseen korottamiseen EI ole varaa ellei perusturvan ja ansioturvan tiukkaa kytkentää saada höllennettyä.

Terveydenhuollon uudistamisessa on kyse myös järjestelmän tekemisestä nykyistä tehokkaammaksi. Nykyisessä liian hajautetussa järjestelmässä eriytyneet organisaatiot hukkaavat – esimerkiksi tietotekniikkaan – valtavasti yhteiskunnan varoja.

Järjestelmällä ei päästä asetettuihin tavoitteisiin, kuten terveyserojen kaventamiseen.

Kansalaisena nostan esille myös kolmannen asian. Ruotsi pitää saada vapaaehtoiseksi kieleksi ja tätä kautta suomalaisten kielitaitoon pitää saada enemmän monipuolisuutta kuin nykyään. Vanhemmilla ja nuorilla pitää olla harkintavapaus kielivalinnoissa. Opintoihin motivoituminen edellyttää tätä. Ruotsinkielisten palvelut tulee järjestää niin, että suomenkielisten harkintavapautta ja kansalaisvapauksia kieliasioissa ei rajoiteta. Tällä on suomenkielisille myös suuri symbolinen merkitys

Seuraavassa on vaaliohjelmani lyhyesti – näistä asioista kirjoitan enemmän kannanotoissani ja bolgeissani.

Pitää turvata kansalaisten perusoikeudet:

- työnteko ja yrittäminen
- kannustava toimeentulon turva
- hyvinvointipalvelut

Palvelujen turvaaminen edellyttää myös julkisten palvelujen tehostamista ja kehittämistä, enemmän valinnanvapautta ja vähemmän byrokratiaa!

Alla näet vaaliteemani pääpiirteittäin. Lisää tietoa minusta ja vaaliteemoista löydät sivustoltani otsikoiden Kuka olen ja Kannanotot alta sekä blogistani.

Suomalainen työnteko ja yrittäminen kannattavaksi

Perusuomalaisten vaaliohjelman SUOMALAINEN TYÖ ENSIN mukaisesti käsittelen työntekoa hyvinvointimme perustana kannanotossa Suomalainen työnteko ja yrittäminen kannattavaksi. Verotusta koskee kannanottoni Suurituloisten veroja voidaan lisätä, ei pienituloisten; lyhyt kiteytys samasta aiheesta on kannanotossa Kehitys kohti tasaveroa (kulutus- ja energiaverot) pysäytettävä; maahanmuuttoa ja ulkomaisen työvoiman käyttöä käsittelen kannanotossa Ulkomaalainen vuokratyö ja pimeä työ (toiminimikikkailu ym.) kuriin – maahanmuutostakin pitää voida keskustella. Lyhyt kannanottoni EU:sta on EU:n kanssa oltava tarkkana – EU:ssa ei tarvitse olla ”paras oppilas”. Olen lisäksi tiivistänyt työelämää koskevia kantojani kirjoitukseen Vastauksiani työelämää koskeviin kysymyksiin, työllisyyttä koskevia kantojani kirjoitukseen Vastauksia työllisyyttä koskeviin kysymyksiin ja taloudenpitoa koskevia kantojani kirjoitukseen Vastauksia taloutta koskeviin kysymyksiin.

• Verotettavan tulon alarajaa nostettava.
• Byrokratiaa vähennetään – perusturvaa kehitetään työntekoon kannustavaan suuntaan.
• Suurituloisten veroja voidaan lisätä, ei pienituloisten.
• Kehitys kohti tasaveroa (kulutus- ja energiaverot) pysäytettävä.
• Ulkomaalainen vuokratyö ja pimeä työ (toiminimikikkailu ym.) kuriin – maahanmuutostakin pitää voida keskustella

Kannustava toimeentulon turva ja yhteiskunnan tehokas apu ja palvelut

Johdantoa perusturvan ja peruspalvelujen kysymyksiin ja asiaa kannustavasta perusturvasta on kannanotossa Kannustava toimeentulon turva ja yhteiskunnan tehokas apu ja palvelut; samoja kysymyksiä koskettelee myös Aamulehdessä 8.12. julkaistu kirjoitus Köyhän ystävät ja työntekon kannattavuus; välityömarkkinoita ja työpankkia käsittelee kannanotto Toimivat välityömarkkinat vajaakuntoisille ja töihin palaaville, sosiaalinen yritystoiminta ja työpankki. Terveyspalvelujen ja sosiaalityön järjestämisestä kirjoitan laajemmin kannanotossa Hyvinvointi ja tehokkaat terveys- ja sosiaalipalvelut kaikille, sekä Aamulehdessä 6.2.2011 julkaistussa kirjoituksessani Terveydenhuollon unohdettu kansa vaalikysymykseksi (ks. blogit); mielipiteitäni terveyden edistämisen keinoista ja järjestöjen asemasta on kannanotossa Vastauksia terveyden edistämistä koskeviin kysymyksiin; lasten ja nuorten hyvinvoinnin haasteita ja palveluja käsittelee tarkemmin kannanotto Lasten ja nuorten hyvinvointi: parempi oppilashuolto, kouluterveydenhuolto ja lastensuojelu, Aamulehdessä 22.12. julkaistu kirjoitus Lastensuojelutarpeen selvittäminen lain tasolle ja Aamulehdessä 15.1. julkaistu kirjoitus Lapsietuudet kohdennettava nykyistä tarkemmin.

• Työmarkkinatuen tarveharkinta poistettava.
• Perusturvan kannustavuutta lisättävä: työnteon tai koulutukseen osallistumisen oltava rahallisesti kotona oloa selvästi kannattavampaa – toimeentulotuen etuoikeutettua ansiotuloa korotettava, työmarkkinatuen tulovähenteisyys pienemmäksi (ns. sovitteluprosentiksi 40).
• Paremmat terveyskeskukset – terveydenhuollon peruspalveluja vahvistettava.
• Hoitotakuu pitäväksi.
• Omaishoidon rahallista tukea ja vastaavia tukimuotoja käytettävä rohkeammin vanhusten auttamiseksi – omaishoidon tukea korotettava, maksatus siirrettävä KELA:n ja selvitettävä omaishoidon tuen käyttömahdollisuuksien laajentamista.
• Ammattilaisten luovuus hyvinvointipalvelujen voimavaraksi.
• Lapselle oikeus lastensuojelutarpeen pikaiseen selvittämiseen ja apuun.
• Turha ja tehoton kilpailutus kuriin.
• Yhteisöllisyyttä ja järjestöjen asemaa palvelujen tuottajana vahvistettava.

Opiskelijat ja nuoret

• Opintotuki sidottava elinkustannusten lisäksi ainakin jossain määrin myös yleisen ansiotason kehitykseen.
• Jokaiselle nuorelle oikeus työpaikkaan, koulutukseen tai työharjoitteluun.
• Koulujen, ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen kielivalikoimaa laajennettava.
• Elinvoimaisten (Tampereen) sivistysyliopistojen puolesta.

Ruotsi vapaaehtoiseksi – kielitaito monipuolisemmaksi

Tarkastelen Suomen kielipolitiikkaa laajemmin näillä sivuilla kannanotossa Ruotsi vapaaehtoiseksi – kielitaito monipuolisemmaksi – äänestä kielivapaus! Olen kirjoittanut aiheesta vuosien kuluessa eri foorumeilla. Laajempia kirjoituksia on julkaistu Suomen Kuvalehdessä (vuonna 2005, yhteinen kirjoitus Riku Järnefeltin ja Vesa Niskasen kanssa), Kanavassa (syksyllä 2008 ja syksyllä 2010) ja Aamulehdessä (kevättalvella 2009). Nämä artikkelit löytyvät Vapaa kielivalinta ry:n kotisivuilta. Lisäksi olen kirjoittanut lyhyempiä mielipidekirjoituksia mm. Aamulehdessä, Helsingin Sanomisssa ja Satakunnan Kansassa, yksin ja yhdessä alan aktiivien kanssa.

• Ensi vaalikaudella luovutaan pakollisista ruotsin opinnoista kaikilla kouluasteilla peruskoulusta yliopistoon ja kannustetaan muutenkin koululaisia ja opiskelijoita opiskelemaan niitä vieraita kieliä, joihin he itse tuntevat vetoa.
• Samalla selvitetään, miten huolehditaan suomenkielisten ja ruotsinkielisten sivistyksellisistä ja yhteiskunnallisista tarpeista ja järjestetään ruotsinkielisten palvelut kansalaisten vapausoikeuksia kunnioittaen ja vahvistaen (vapaaehtoisuus perustuslain soveltamisen perusteena).

Äänestä kielivapaus –mielenosoitus pidettiin 31.3. Helsingissä eduskuntatalon edessä. Järjestäjät: Vapaa kielivalinta ry ja Suomalaisuuden liitto. Ks. enemmän www.vapaakielivalinta.fi